Antaudu sellaisena kuin olet: kaljupää on tuulessa parempi kuin peruukki.

- Jakob Lorenz-

tiistai 28. syyskuuta 2010

Waltteri 2004-2010



Waltteri-kissamme loukkasi jalkansa. Vaikka se näytti pahalta, ajattelin toiveikkaasti, että kipsi vaan jalkaan ja siitä tulee entistä ehompi. Mutta ei. Jalka oli jäänyt kiinni johonkin ja loukkaantunut niin pahasti, ettei ollut mitään takeita sen kuntoon tulemisesta edes leikkauksella. Armeliainta oli lopullinen nukutus. Tässä vielä yritän sopeutua ajatukseen. Itkettää.

lauantai 18. syyskuuta 2010

ei tän näin pitäny mennä

syysniitty

Taisi olla hieman ennenaikaista julistaa tätäkin syksyä elämän parhaaksi ajaksi. Päivät kuluvat saamatta mitään aikaiseksi. Väsytää niin, että pelkkä tiskaaminen tirahduttaa kyyneleet silmiin. Tämähän ei kerta kaikkiaan voi olla oikein! Kädet tärisee, mielikuvitus laukkaa - mitä vaan pahaa voi tapahtua. Mikään aikaisempi ei tuo iloa, alavireinen mielenlaatu seuraa kaikkialle. Voi kun joskus olikisikin jotain positiivista sanottavaa. Vaan heti kun on, ottaa masennus jälleen voittonsa. Ei kiinnosta tv, ei radio eikä lukemienen. Siinä sitten ryven omassa onnettomuudessani, ilman apua. Tai kai kanssaihmiset yrittävät auttaa - minusta vain ei ole vastaanottajaksi. Voisin itkeä kokonaisen uuden valtameren.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Syksystä

sieni kannossa

Syksy on minulle vuoden parasta aikaa. Ensin elokuun upeat kuutamoyöt ja sitten pikkuhiljaa syksy jo kolkutteleekin ovelle. Marjasato kypsyy ja maasta nousee mitä moninaisimpia sieniä. Lehtien haravointi, puutarhan laitto talvikuntoon. Pian jo nurmikko ratiseekin jalkojen alla. Aina pitää vähän lisätä vaatteita päälle. Miten minä rakastankaan mullan ja maan väkevää tuoksua!




Omenan kuoressa on reikä.
Jos siihen painaa korvansa kiinni
ja kuuntelee tarkasti,
voi veden ja tuulen ääniltä erottaa
astioiden helinää.

Toukka tiskaa.

- Risto Rasa -




lauantai 4. syyskuuta 2010

torstai 2. syyskuuta 2010

Tasapaksua



Kyllä suomalainen lehmä on sitten kaunis!

Tasaista, tasaista on ollut elämä. Näin sekä henkisen elämän suhteen kuin myös ihan konkreettisesti: päivän kohokohta on kauppareisssu sillloin tällöin. Voisi jopa sanoa, että elämä on tylsää. Olen rakentanut kuoren itselleni ja nyt istun sen sisällä ihmetellen. Toisaalta mikään ei kyllä jaksa kiinnostaa kovinkaan paljoa. Pelkään kaikkea mahdollista. Se onkin ihan uusi oire.