Antaudu sellaisena kuin olet: kaljupää on tuulessa parempi kuin peruukki.

- Jakob Lorenz-

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Maaliaskuussa

Alkaa se iänikuinen talitinttien viserrys. Huuto käy suoraan korviin!

Olen kaksi kuukautta lymyillyt suljettujen verhojen takana enkä aio niitä aukaista jonkin auringonpaisteen vuoksi. Mitä kivaa on siinä kun ikkunat näyttävät likaiselta ja pieninkin pölypallo loistaa matolla? Lumen sulaminen sentään hiukan lämmittää sydäntä.

Viime ajat ovat kuluneet massivisen ahdistuksen ja outojen pelkotilojen parissa. Kaikki ahdistaa. Pelkään tulipaloa, liikenneonnettomuutta, sitä että lläheisille tapahtuu jotakin. Ja sitten ahdistaa lisää. Lääkehoito tuntuu nyt olevan vähän jumissa, tosin kai mulle on kohta yritetty kaikki mahdolliset kombinaatiot. Terapian jouduin jättämään. Ryhmätilanteet ahdistivat liikaa.Nyt on vähän sellainen tuuliajolla olo. Mutta hei- kömmin mä joka aamu sängystä ylös-tosin siirryn vain sohvannurkkaan, mutta parempi sekin kuin ei mitään!

Ei kommentteja: