Max Beerbohm sanoi: "Vanhat ystävät ovat yleensä seuraa karttavien ihmisten turva."
Tämä koskettaa minua erityisesti, sillä nykyisin sosiaalisen kanssakäymiseni määrä on tiukasti rajattu. Minun on vaikea lähteä minnekään, varsinkaan jos tiedän paikassa olevan (paljon) muita ihmisiä. Kauppaan, kahvilaan, kirjastoon yms. Onneksi on ystäviä, jotka vain yhtäkkiä seisovat oveni takana tai hakevat minut mukaan erilaisiin toimintohin ja siten rikastuttavat elämääni. He osaltaan pitävät minut kiini tässä hetkessä, tässä elämässä. Hyvää tulevaa ystävänpäivää kaikille! (kuvassa ystävykset Wiola vas. ja Wanda)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti